Analysoi tekstisi luettavuus
Luettavuuskaavojen ymmärtäminen
Opi, mitä kaavoja käytetään luettavuuden arviointiin ja miten niiden pisteet tulkitaan.
Flesch Reading Ease
Flesch Reading Ease -pisteet ovat yksi laajimmin käytetyistä luettavuuskaavoista. Korkeammat pisteet osoittavat helpommin luettavaa materiaalia, kun taas matalammat pisteet viittaavat vaikeampaan tekstiin. Kaava huomioi lausepituuden ja tavumäärän.
Pisteiden tulkinta
Matalammat pisteet tarkoittavat helpompaa luettavuutta.
Flesch-Kincaid Grade Level
Flesch-Kincaid Grade Level muuntaa Reading Ease -pisteet Yhdysvaltain luokka-asteeksi. Se kertoo, mitä koulutusastetta lukijan odotetaan suorittaneen tekstin ymmärtämiseksi. Kaava käyttää samoja mittareita (lausepituus ja tavut), mutta tuottaa luokka-astepisteen.
Pisteiden tulkinta
Matalammat pisteet tarkoittavat helpompaa luettavuutta.
Gunning Fog Index
Gunning Fog -indeksi arvioi, kuinka monta vuotta muodollista koulutusta lukijan tarvitsee ymmärtääkseen tekstin ensimmäisellä lukukerralla. Se huomioi lausepituuden ja monimutkaisten sanojen osuuden (kolme tai useampi tavu).
Pisteiden tulkinta
Matalammat pisteet tarkoittavat helpompaa luettavuutta.
Coleman-Liau Index
Coleman-Liau-indeksi perustuu merkkeihin tavujen sijaan, mikä tekee siitä ihanteellisen tietokoneistetulle arvioinnille. Se arvioi Yhdysvaltain luokka-asteen, joka tarvitaan tekstin ymmärtämiseen.
Pisteiden tulkinta
Matalammat pisteet tarkoittavat helpompaa luettavuutta.
SMOG Index
SMOG-indeksi (Simple Measure of Gobbledygook) arvioi tekstin ymmärtämiseen tarvittavien opiskeluvuosien määrän. Se on erityisen tarkka terveysviestinnän tarkistamiseen ja keskittyy monitavuisiin sanoihin.
Pisteiden tulkinta
Matalammat pisteet tarkoittavat helpompaa luettavuutta.
Automated Readability Index
Automated Readability Index (ARI) keskittyy merkkien lukumäärään sanassa tavujen sijaan, mikä helpottaa ohjelmallista laskentaa. Se antaa arvion tarvittavasta Yhdysvaltain luokka-asteesta.
Pisteiden tulkinta
Matalammat pisteet tarkoittavat helpompaa luettavuutta.
Linsear Write Formula
Linsear Write -kaava kehitettiin Yhdysvaltain ilmavoimille teknisten käsikirjojen luettavuuden laskemista varten. Se laskee 'helppojen sanojen' (kaksi tavua tai vähemmän) ja 'vaikeiden sanojen' (kolme tavua tai enemmän) määrän 100 sanan otoksessa ja soveltaa kaavaa luokka-asteen selvittämiseksi.
Pisteiden tulkinta
Matalammat pisteet tarkoittavat helpompaa luettavuutta.
FORCAST Formula
FORCAST-kaava kehitettiin erityisesti teknisten dokumenttien ja lomakkeiden arviointiin – ei jatkuvaan tekstiin täysillä lauseilla. Se käyttää vain yksitavuisten sanojen määrää 150 sanan otoksessa määrittääkseen luokka-asteen. 'N' on yksitavuisten sanojen lukumäärä näytteessä.
Pisteiden tulkinta
Matalammat pisteet tarkoittavat helpompaa luettavuutta.
Powers-Sumner-Kearl Formula
Powers-Sumner-Kearl-kaava suunniteltiin ala-asteen tasoisten tekstien ja lastenkirjojen luettavuuden arviointiin. Sitä käytetään tyypillisesti 1.–6. luokan sisällössä ja se on vähemmän tarkka korkeammilla tasoilla.
Pisteiden tulkinta
Matalammat pisteet tarkoittavat helpompaa luettavuutta.
Miksi eri kaavat antavat eri tuloksia
Jokainen luettavuuskaava mittaa eri tekstipiirteitä. Toiset keskittyvät lausepituuteen, toiset sanapituuteen tai tavumäärään. Tarkemman arvioinnin saamiseksi ota huomioon useiden kaavojen keskiarvo ja valitse kaava kohdeyleisösi ja sisältötyypin mukaan.
Kuinka parantaa luettavuutta
- Käytä lyhyempiä lauseita (keskimäärin 15–20 sanaa)
- Valitse yksinkertaisia, yleisiä sanoja
- Käytä aktiivimuotoa passiivin sijasta
- Jaa pitkät kappaleet pienemmiksi osiksi
- Käytä luetteloita ja listoja monimutkaiselle tiedolle
- Käytä otsikoita tiedon jäsentelyyn
Mikä on hyvä Flesch-tulos?
Flesch Reading Ease vaihtelee välillä 0–100, ja suurempi tulos tarkoittaa helpompaa tekstiä. Kirjassa How to Write Plain English Rudolf Flesch asetti selkeän englannin vähimmäistulokseksi 60 ja vaati kuluttajille suunnatulta keskustelevalta tekstiltä vähintään 80.
| Tulos | Koulutaso |
|---|---|
| 90–100 | Luokkataso 5 |
| 80–90 | Luokkataso 6 |
| 70–80 | Luokkataso 7 |
| 60–70 | Luokkatasot 8–9 |
| 50–60 | Luokkatasot 10–12 |
| 30–50 | Korkeakoulu |
| 0–30 | Korkeakoulututkinto |
Flesch sovitti kaavan kertoimet englanninkielisiin teksteihin vuonna 1948, joten muun kielen tulos on karkea suunta.
Kirjoitatko tietylle lukijalle? Selvitä ensin lukijan lukutaso ennen kuin tavoittelet tiettyä pistemäärää. Pituuden osalta katso, montako sivua teksti vie ja kuinka kauan sen ääneen lukeminen kestää.
Miten yhteenveto asettaa tavoitteet
Kuluttajien ja selkeän kielen tavoitteet seuraavat Fleschiä. Luokkataso 6 vastaa hänen kuluttajateksteille antamaansa tulosta 80, ja luokkataso 9 on sen välin yläraja, jonka hän antoi vähimmäistulokselle 60.
Potilasohjeiden tavoite on luokkataso 6, koska American Family Physician -lehden katsausartikkeli suosittelee potilasmateriaaleille enintään kuudennen luokan lukutasoa.
Akateemisten tekstien tavoite on korkeakoulutaso, enintään luokkataso 16, eli väli, jonka Flesch sijoitti tulosten 30 ja 50 väliin.
Lausekartta arvioi jokaisen lauseen erikseen sen kielen luokkatasokaavalla, puolan ja venäjän ulkopuolella Flesch-Kincaidilla, ja merkitsee lauseet, jotka ovat neljä luokkatasoa tai enemmän yli tavoitteen.
Lukuaika olettaa 238 sanaa minuutissa, mikä on tietokirjallisuuden keskimääräinen hiljaisen lukemisen nopeus Brysbaertin vuoden 2019 meta-analyysissä.
Tulokset muunkielisille teksteille
LIX laskee yhteen keskimääräisen lauseenpituuden ja pitkien sanojen prosenttiosuuden. Pitkiä ovat sanat, joissa on yli kuusi kirjainta. RIX jakaa pitkien sanojen määrän lauseiden määrällä. Kumpikaan ei vaadi tavujen laskemista, ja siksi Björnsson pystyi vertaamaan LIX:llä sanomalehtiä 11 kielellä.
LIX = sanat ÷ lauseet + 100 × pitkät sanat ÷ sanat; RIX = pitkät sanat ÷ lauseet
Tavuihin perustuvissa kaavoissa tavut lasketaan kunkin kielen vokaalikirjaimista. Englanti säilyttää omat oikeinkirjoitussääntönsä.
Kysymyksiä luettavuustuloksista
Mikä on hyvä Flesch Reading Ease -tulos?
Tavoittele selkeässä kielessä vähintään 60:tä ja kuluttajille suunnatussa keskustelevassa tekstissä vähintään 80:tä. Nämä vähimmäistulokset Rudolf Flesch asetti kirjassa How to Write Plain English.
Millä lukutasolla potilasohjeet pitäisi kirjoittaa?
Enintään kuudennen luokan tasolla. American Family Physician -lehden katsausartikkeli suosittelee tätä tasoa potilasmateriaaleille.
Toimiiko työkalu muilla kuin englanninkielisillä teksteillä?
Kyllä, rajoituksin. Se laskee sanat ja tavut tekstin kielen mukaan ja lisää LIX- ja RIX-luvut, jotka laskevat kirjaimia tavujen sijaan. Englantilaiset luokkatasokaavat ovat yhä mukana, joten lue ne karkeana suuntana. Puolankieliset tekstit saavat lisäksi FOG-PL:n ja Pisarekin indeksin, venäjänkieliset Obornevan Flesch-sovituksen. Japaninkieliset tekstit saavat vain määrät.
Lähetetäänkö tekstini jonnekin?
Ei. Analyysi tehdään selaimessasi, eikä tekstiä lähetetä millekään palvelimelle. Se säilyy tämän selaimen paikallisessa tallennustilassa, jotta yksityiskohtainen raportti voi avata sen.
Lähteet
- Flesch, R. (1948). A new readability yardstick. Journal of Applied Psychology, 32(3), 221–233.
- Flesch, R. (1979). How to Write Plain English, chapter 2.
- Kincaid, J. P., Fishburne, R. P., Rogers, R. L., & Chissom, B. S. (1975). Derivation of new readability formulas for Navy enlisted personnel.
- McLaughlin, G. H. (1969). SMOG grading: a new readability formula. Journal of Reading, 12(8), 639–646.
- Smith, E. A., & Senter, R. J. (1967). Automated Readability Index.
- Coleman, M., & Liau, T. L. (1975). A computer readability formula designed for machine scoring. Journal of Applied Psychology, 60(2), 283–284.
- Powers, R. D., Sumner, W. A., & Kearl, B. E. (1958). A recalculation of four adult readability formulas. Journal of Educational Psychology, 49(2), 99–105.
- Björnsson, C. H. (1983). Readability of newspapers in 11 languages. Reading Research Quarterly, 18(4), 480–497.
- Anderson, J. (1983). Lix and Rix: variations on a little-known readability index. Journal of Reading, 26(6), 490–496.
- Safeer, R. S., & Keenan, J. (2005). Health literacy: the gap between physicians and patients. American Family Physician, 72(3), 463–468.
- Brysbaert, M. (2019). How many words do we read per minute? A review and meta-analysis of reading rate. Journal of Memory and Language, 109, 104047.